Suomalaiset ovat tunnetusti mökkikansaa. Peräti kolme miljoonaa suomalaista käy ainakin kerran vuodessa mökillä. Siksi @foodbytwinss -tilistään Instagramissa tunnetut kaksoset Petra ja Noora Väänänen halusivat tehdä mökillä kokkaamiseen keskittyvän kirjan.
”Meillä ruoanlaitto on tärkeä osa mökkeilyä. Halusimme tarjota uutta inspiraatiota grillimakkaran kylkeen”, Petra kertoo kirjan synnystä.
Mökkiruokaa läpi vuoden -kirjassa (Cozy Publishing, 2024) siskokset esittelevät helposti valmistettavia reseptejä, joiden tekemistä varten ei tarvitse kotikeittiön kaltaista varustelua. Terävillä veitsillä ja tulen kestävillä astioilla pääsee jo pitkälle.
Kirjasta löytyy suolaisia ja makeita syötäviä sekä kylmiä ja kuumia juotavia jokaiselle vuodenajalle. Sesonkiajattelu on ahkerasti sienestävien ja marjastavien siskosten ruokafilosofian ytimessä.
”Silloin raaka-aineet ovat parhaimmillaan ja kukkarollekin edullisia”, Petra sanoo.
Rakkaimmat ruokamuistot liittyvät mökkeilyyn
Ruoanlaitto on ollut siskosten intohimo aivan pienestä saakka. Jo ala-asteikäisinä he pitivät vanhemmilleen kotona ravintolaa, jossa he tarjoilivat isänsä metsästämästä hirvestä tekemiään lihapullia perunoiden kera.
Parhaimmat lapsuuden ruokamuistot ovat kuitenkin peräisin heidän Pohjois-Karjalan Kiihtelysvaarassa sijaitsevalta mökiltään. Perheellä oli tapana kokata ympärivuotisesti heidän isänsä itse vanhoista hirsistä rakentamassaan kotakeittiössä.
”Siellä tehtiin muurinpohjalettuja tai oltiin isän apurina valmistamassa loimulohta”, Noora kertoo.
Mökin viereisestä metsästä siskokset kävivät aamuisin hakemassa mukillisen verran mustikoita, joista äiti valmisti aamupuuron jälkeen mustikkapiirakkaa. Välillä perhe souti saaressa sijainneelta mökiltään muille maille sienestämään.
Ruoan hankkiminen itse luonnosta tuleekin kaksosten mukaan vahvasti verenperintönä. Isä opetti tyttäret pilkkimään ja heittämään virveliä. Petra ja Noora olivat kuusivuotiaita, kun heidän isänsä antoi heille ensimmäisen kesätyönsä.
”Isä hommasi rapumertoja ja sitten ravustettiin koko kesä. Herättiin joka aamu neljän aikaan katsomaan, onko rapuja tullut. Välillä laitettiin uusia syöttejä ja pistettiin pyydystetyt myyntiin”, Noora kertoo.
Vanhemmilta opitut taidot ja arvostus luontoa kohtaan herättävät siskoksissa ylpeyttä omista juuristaan. Aivan kuten heidän mummonsa yli sata vuotta vanha ruisjuuri, josta hän leipoo yhä viikoittain leipää.
”Sekin on semmoinen aivan mahtava tietotaito, jota haluan ylläpitää, kun sitten joskus saan juuren käyttööni”, Petra kertoo.
Kerran Petra sai jo palasen juurta käyttöönsä, mutta sille kävi köpelösti. Juuri kun vaatii säännöllistä ruokkimista.
”Kävi ilmi, ettei voi olla kuukautta poissa reissussa”, Petra naurahtaa.
Puhtaat maut innostavat ruoanlaitossa
Kysyttäessä siskoksilta heidän lempimakumaailmojaan, tulee vastaukseksi pitkä litania, sillä yhden valitseminen on mahdotonta. Se on toki odotettavissa ruoan parissa työskenteleviltä ihmisiltä.
Kahdeksan vuotta sitten perheen kanssa Thaimaahan tehdyn matkan voi kuitenkin sanoa olleen käänteentekevä.
”Silloin syttyi lamppu, että hei vau, ruoka voi maistua tältä”, Petra kertoo.
Siitä lähtien aasialainen keittiö on ollut lähellä molempien sydäntä. Paljon matkustelevat siskokset kertovat valitsevansa matkakohteensa usein ruoka edellä. Viime aikoina kasvis- ja kalapainotteinen välimerellinen ruoka puhtaine makuineen on ollut molempien mieleen.
Omissa kokkailuissaan siskokset yhdistelevät mielellään muiden maiden makuja suomalaisiin raaka-aineisiin. Jos esimerkiksi alun perin aasialainen resepti vaatii jonkin kaukaa tuodun ainesosan, miettivät he, kuinka sen voisi korvata jollain kotimaisella tuotteella.
”Yritetään arjessa usein miettiä ruoanvalmistusta myös kestävyyden näkökulmasta”, Noora sanoo.
Siskokset muistuttavat, että Suomesta löytyy mahtavia raaka-aineita. Yksi kotimainen moniottelija on Petran mielestä kaali. Sitä voi syödä kypsänä ja kypsentämättömänä, raasteena, hapatettuna, lisukkeena ja laatikoissa. Jos haluaa vaihtelua, voi perinteisen kaalikääryleen sisälle laittaa mausteisen täytteen.
Noora taas liputtaa fenkolin puolesta. Aniksinen maku toimii hänen mukaansa erinomaisesti esimerkiksi kalakeitossa. Heidän tuoreesta kirjastaan löytyykin muutamakin fenkolia sisältävä resepti, kuten nuotiokalakeitto ja veriappelsiini-fenkolisalaatti.
”Kun hierot ohueksi viipaloituun fenkoliin suolaa ja oliiviöljyä, siitä tulee aivan eri kasvis”, Petra lisää.
Kaunis kattaus lisää ruoan houkuttavuutta
Herkullisen ruoan lisäksi siskoksille on tärkeää, että pöytä on kauniisti katettu. Mökillä ruokaillessa on helppoa hakea metsästä varpuja tai luonnonkukkia maljakkoon koristeeksi. Kirpputoreilta saa usein edulliseen hintaan mökkitunnelmaan sopivia lautasia, aterimia ja liinoja.
Kesäisin pöydän voi kattaa vaikkapa laiturille tai talvisin vilttien kera ulkosalle.
”Onko ihanampaa kuin syödä talvella ulkona kuumaa keittoa”, Petraa sanoo.
Ruoan valmistusta varten siskokset suosittelevat kaikkia mökkeilijöitä hankkimaan muurinpohjapannun, ellei sellaista vielä ole. Se on yksi mökkiruokailun kulmakivistä, jos heiltä kysytään.
”Muuten pärjää ihan perusvälineillä, kuten tulenkestävillä kattiloilla ja taikinakulhoilla”, Noora sanoo.
Mökkiruokailussa helppous on valttia, ja siihen he ovat kirjansa resepteissä pyrkineet. Yksi alkukesän herkku on kirjasta löytyvä raparperimurupiirakka. Se valmistuu Nooran mukaan näppärästi yhdessä astiassa sekoittaen. Piirakan muotoon saa vaihtelua, kun tekee sen pellin sijasta kakkuvuokaan.
Halutessaan raparperin voi myös vaihtaa sesongin mukaisesti omeniin, karpaloihin tai luumuihin. Mehevän piiraspalan kruunaa vaniljavaahto tai -jäätelö.
”Tätä piirakkaa olemme syöneet todella paljon”, Noora kertoo.
